Asuinaluetutkimus 2005
Lutakon asukkaiden ikäjakaumassa korostuu 18–34–vuotiaiden asukkaiden runsas määrä. Sen sijaan varhaisessa keski-iässä olevia, 35–54 -vuotiaita on alueella keskimääräistä vähemmän. Ikääntyneiden, kuten eläkeläisten, osuus väestörakenteesta on normaali. Lapsia on vähän, mutta ainut selvä poikkeus on nuorison pieni osuus asukkaista.
Asuinalueen ikäpyramidia ei voida kuitenkaan pitää miltään osalta erityisen poikkeuksellisena, varsinkin kun kyseessä on yliopistokaupungin keskustassa sijaitseva uudehko kaupunginosa. Tällainen asuinalue houkuttelee luonnollisesti opiskelijoita ja vastavalmistuneita, jotka vielä etsivät paikkaansa työ- ja avioliittomarkkinoilla. Toisaalta alue vetää puoleensa iäkkäämpiä aikuisia, joiden lapset ovat jo lähteneet kotoa ja joilla on varaa ja tarvetta ostaa uusi asunto palveluiden läheltä.
Yhteenvetona voisi sanoa, että alueen väestörakenne on varsin toimiva. Ainut haaste alueella voisi olla, että nuorten aikuisten kohtalaisen isolla ryhmällä voi olla taipumusta muuttaa kaupunginosasta pois. Jos huomattava osa väestöstä vaihtuu jatkuvasti, saattaa se heikentää asuinalueen mainetta ja houkuttelevuutta.
Lutakkoa ei voi sanoa eliittikaupunginosaksi eikä ongelma-alueeksi
Keski-ikäisten ihmisten vähäinen osuus alueella näkyy myös lapsiperheiden vähyytenä. Hyvänä puolena tässä on se, että alueelle ei pääse muodostumaan pulaa päivähoitopaikoista ja kouluista. Odotettavissa ei ole myöskään sen kaltaisia nuoriso-ongelmia, jotka olivat tyypillisiä 1960- ja 1970-luvun lähiöille, kun alueelle muutti kerralla iso joukko lapsiperheitä.
Työssäkäyviä on Lutakon alueella kohtalaisen runsaasti Jyväskylän työttömyystilanteeseen nähden. Suurin osa asuntokunnista sijoittuu joko ryhmään ”alle 25 000 euroa vuodessa” tai ”25 000–49 999 euroa vuodessa”. Kun otetaan huomioon nuorten aikuisten ja opiskelijoiden hienoinen yliedustus alueella, luvut ovat tavanomaiset. Suurimmalla osalla asukkaista on keskiasteen tai perusasteen koulutus ja asukkaat ovat etupäässä Suomen kansalaisia. Lutakon asumisväljyys on reilut 30 neliömetriä per henkilö.
Lutakossa asuu paljon nuoria naimattomiaaikuisia
Naimattomien osuus asukkaista on huomattava. Naimisissa olevien, eronneiden ja leskien lukumäärien välistä suhdetta sen sijaan voidaan pitää tavanomaisena. Perheettömiä on paljon, mutta ei poikkeuksellisen paljon, kun muistetaan, että kyse on kaupungista, keskustakaupunginosasta ja väestöstä, jossa on paljon nuoria aikuisia kuten opiskelijoita. Lapsettomia avo- ja aviopareja on myös paljon, mikä on tyypillistä nuorten kaupunkilaisten joukossa. Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus on keskimääräistä korkeampi, jos sitä vertaa avo- ja avioparien lapsiperheisiin, mutta koko perhetilanteen huomioiden se ei ole poikkeuksellinen.
Suomessa oli vuoden 2006 alussa 1,4 miljoonaa perhettä, joissa asui 77 prosenttia väestöstä. Tämä tarkoittaa, että 23 prosenttia eli yli miljoona suomalaista asui yksin. Suurin osa heistä on nuoria aikuisia, mutta joukossa on myös ikääntyneitä kuten leskiä, joiden lapset ovat jo aikuisia. Lapsiperheitä on lähes 600 000, ja niissä asuu yli 40 prosenttia väestöstä (yli kaksi miljoonaa ihmistä).
Kaupunkirakenne on jatkuvassamuutoksessa
Optimaalisen väestörakenteen suunnitteleminen on osoittautunut kovin haasteelliseksi. Suomen väestörakenteen muutokset kuten väestön ikääntyminen, yksinasuvien suhteellisen osuuden kasvaminen ja perhemuotojen moninaistuminen sekä elinkeinorakenteen muutoksiin yhteydessä oleva muuttoliike ovat johtaneet siihen, että kaupunkirakenne muotoutuu koko ajan uudelleen. Asiaan ei oikeastaan voi vaikuttaa muulla tavoin kuin välttämällä kaikkein ilmeisimmät ongelmat. Ongelmia asuinalueilla ovat aiheuttaneet yleisesti mm. 1960- ja 1970 -lukujen lähiöiden lapsiperhepainotteisuus, jota lasten vartuttua seurasi nuoriso-ongelma sekä kaupunginosien leimautuminen esimerkiksi kapean eliitin,työttömyyden tai ränsistyneiden vuokra-asuntojen kaupunginosiksi.
Suomalaisen kaupunkisuunnittelun haasteina ovat viime aikoina olleet ensinnäkin asuinalueen ekologiset tekijät kuten liikenteen määrä ja liikennemelu, puistot ja muut viheralueet, kävely- ja pyörätiet, ulkoilumahdollisuudet sekä jätteiden kierrätys. Lutakon etuna ovat aluetta monelta suunnalta ympäröivä vesistö ja se, että kaupunginosa on kohtuullisen väljästi rakennettu. Ulkoilumahdollisuudet kuten pyörätiet ovat kunnossa, eivätkä melu- tai saastehaitat ole erityinen ongelma.
Toinen haaste suomalaisessa kaupunkirakenteen kehittämisessä on asuntokannan monimuotoisuus, jolla pyritään vastaamaan väestörakenteen nopean muutoksen haasteisiin. Keinoja monipuolisen asuntokannan saavuttamiseksi ovat muun muassa vuokra- ja omistusasuntojen välinen tasapaino ja se, että asuntojen koko vaihtelee tarpeeksi. Lutakko on sijainniltaan ja profiililtaan alue, jonne lienee melko haastavaa houkutella paljon lapsiperheitä.
Kolmas modernin kaupunkirakenteen ja kaupunkikulttuurin haaste on koko kaupunkielämän monimuotoistuminen. Etenkin nuorta koulutettua keskiluokkaa houkuttelevat tutkimusten mukaan kaupunkikuvan rosoisuus, runsaat palvelut, kulttuuritarjonta ja vilkas sosiaalinen elämä. Lutakko on miljööltään monipuolinen, onhan siellä asuntorakennusten lisäksi muun muassa Paviljonki, ammattikorkeakoulu, Schaumanin linna ja satama. Lisäksi alueella on erilaisia kaupunkitapahtumia kuten Neste rallin MM-osakilpailu ja Sataman yö.
Lutakko kestää vertailunmuihin uusiin kaupunginosiin
Lutakon rakenne on suunniteltu varsin onnistuneesti ja pahat karikot on onnistuttu välttämään. Lutakon aluetta on tärkeätä kuitenkin kehittää rakenteeltaan myös tulevassa. Lutakon tiivis yhteys keskustaan ja keskustan monipuolinen palvelutarjonta voivat tosin osin rajoittaa kehittymistä. Pienet erikoisliikkeet voisivat menestyä alueella, samoin esimerkiksi etninen ravintola, joka kerää ruokailijoita koko kaupungista. Alueella voisi olla tilausta myös paikallisille asukkaille kohdennetulla pienellä lähiöpubilla. Myös pienet toimistot voisivat tuoda ilmettä miljöölle. Sataman kehittäminen olisi sekä Lutakon että koko kaupungin etu. Järvimatkailun merkitys on selvästi kasvussa ja Jyväsjärven seutu voitaisiin liittää osaksi kaupunkilaisten elämäntapaa.
Professori Kimmo Jokinen
Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskus